Postikorttinauha ja viikko bloggausta

Oikeasti viikon olen jo onnistunut kirjoittelemaan. Olen niin ylpeä itsestäni, mutta hämmentynyt, kun olen jaksanut kirjoittaa joka päivä. Vielä hieman yli viikko niin olen rikkonut entisen ennätykseni. Kaksi viikkoa päiväkirjaan kirjoittamista lähes päivittäin. Tässä pitäisi varmaan jo alkaa muistelemaan millaisia juttuja oikein kirjoitin silloin viikko sitten, sillä minun näkökulmastani viikko on helposti verrattavissa vuoteen. Toivottavasti jaksan julkaista postauksia päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa.


Kirjoitan tätä koneella ja pitäisi tehdä näin aina. Tästä tulee se oikea fiilis kirjoittamiseen, mutta toisaalta en huomaa kirjoitusvirheitä yhtä helposti. Tietokone ei kylläkään korjaa sanoja samalla tavoin ominpäin kuin padilla kirjoittaessa, joten tekstistä tuskin löytyy tällä kertaa täysin sinne kuulumattomia sanoja.


Haluaisin lisätä tämän yhteyteen ainoan oman sisustus-/diy-idean, mutta en vieläkään osaa liittää kuvia ja silloin kun onnistun, sivusto ei suostu tallentamaan kuvia. Yritän kuitenkin vielä jotakin eri tapaa.


Tämän bloginhan ei pitänyt käsitellä sisustamista, mutta tämän yhden ainoan "sisustusvinkin" ajattelin jakaa. Nimittäin tavallisen postikorttinarun. Seinälläni on jo yli vuoden ollut "pyykkinaru", johon kiinnitin minipyykkipojilla ja klipsuilla käyttämättömiä postikortteja. Hienointa olisi tietysti, että kortit olisivat oikeasti jonkun jostakin lähettämiä. Tämä on tällainen polaroid-kameraa omistamattoman henkilön koristekuvanauha. Tämä on myös todella helppo ja halpa toteuttaa sekä aina oman näköinen, koska kortteja on saatavilla niin paljon erilaisia.

Onnistuin liittämään tänne kuvia, jipppiiiii. Hankin tänään muutaman uuden postikortin ja haaveissa olisi täyttää seinä kokonaan naruilla, joihin voisi ripustaa kortteja ja ehkä muutakin. Tosin pyykkipojat ja klipsit loppuivat kesken, joten niitä pitäisi hankkia lisää. Tällä hetkellä vain seinän yläosassa on kortteja.